Pirunkurun ponnistus, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pirunkurun ponnistukselle löytää syöttämällä Google Mapsiin osoitteksi Kesänkijärven pysäköintialue, Sahatie, Äkäslompolo. Reitti alkaa selkeästi metsään johtavalta tieltä ja kulkee Kesänkijärven vierellä laavulle asti. Laavun läheisyydessä on laituri ja käymälät. Tähän asti reitti on helppokulkuista ja esteetöntä, ja se on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Reitin alkuosuus kulkee siis samaa polkua kuin Kesänkijärven kierros.

Pirunkurun ponnistus haarautuu kuitenkin vasemmalle, kyltin osoittamaan suuntaan hieman ennen laavua, ja reitti muuttuu heti selvästi haastavammaksi. Se jatkuu suoraan metsäistä tietä pitkin ylämäkeen. 

Pienen metsäisen ylämäen jälkeen saavutaan Pirunkurulle. Kuru oli vaikuttavampi mitä osasin odottaa. Minusta oli ihaa, että pääsi kulkemaan aivan keskelle kurua kivien sekaan. Olin kuvitellut, että reitti olisi todennäköisesti pitkostettu tai aidattu - niin kuin nykyään lähes kaikki tuntuu olevan - mutta ei! Täällä pääsi ihan oikeasti kurun kivikkoon kulkemaan vapaasti. 

Kurussa kannattaa kuitenkin huomioida, että siellä on paljon liikkuvia irtokiviä. Muutaman kerran itsellänikin nilkka hieman tutisi. 

Olen tämä kesän vaeltanut pääasiassa kasvavan Rassen kanssa, mutta tälle reissulle pääsin yksin. Kunto on kasvanut huimasti, kun olen kantanut sekä reppua, että vauvaa, joten tämä reitti tuntuikin kevyeltä - aivan kuin olisi lentänyt! Liikkuminen oli yllättävän vaivatonta.

Kurussa oli muutama muukin vaeltaja. Ohittaessani yhtä pariskuntaa, pariskunnan mies kehui vauhtiani. Kevyen olon ansiosta olin huomaamattani liihotellut melko ripeää tahtia, ja kaikki aikaisemmin kurussa kulkeneet jäivät taakseni. Tarkoitukseni ei ollut kiirehtiä, mutta fiilistelin kivillä pomppimista ja nautin vapauden ja vauhdin tunteesta.

Pirunkuru oli todella vaikuttava, ja kurussa kulkiessa kannattaa pysähtyä useaan otteeseen ihastelemaan maisemia. Ne ovat kerrassaan upeat - paljon paremmat kuin osasin edes odottaa.

Kurun jälkeen reitti jatkuu avaraan tunturimaisemaan. Tässä kohtaa olin hetken hämmentynyt, sillä polku näytti haarautuvan kahteen suuntaan, ja molemmat polut olivat painautuneet maahan kulkemisen jäljiltä. Oikea reitti on kuitenkin se, joka suuntaa hieman oikealle ja kulkee keskelle tunturimaisemaa. 

Avara tunturimaisema oli vaikuttava, ja sitä riitti aina Tahkokurun kodalle asti. Pirunkurusta kodalle ei ole kovin pitkä matka. Kota sijaitsee kauniilla paikalla, ja siellä olikin muutama retkeilijä evästauolla. Kodan läheisyydestä löytyy myös tulipaikka ja käymälä.

Tahkokurun kodalta matka jatkui alaspäin selkeää polkua pitkin. Reitin loppuosa oli mielestäni hieman tylsähkö, mutta kokonaisuutena reitti on upea. Alkumatkan Kesänkijärven osuus ja Pirunkuru olivat todella kauniita, ja tunturimaisemat kruunasivat kaiken. Siihen nähden se hieman yksitoikkoinen loppupätkä ei tuntunut missään. 

Kyseessä on erinomainen päiväretki, johon kuluu aikaa noin kolme tuntia. Suosittelen ehdottomasti käymään!

- Korpitäti